Tuotteistamisen perusajatus
Tuotteistamisen tavoitteet
"Onko asiantuntijayritys tuomittu toimintamalliin, jossa joukko yksilöitä ratkoo kukin oman osaamisensa rajoissa ja omalla tyylillään asiakkaiden ongelmia ja toiminnan laatu ja tehokkuus on ainoastaan kiinni yksilöllisestä oppimisesta ja motivaatiosta
- Jorma Sipilä (Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, 1996)
Tuotteistaminen liittyy tilanteeseen, jossa on jokin hahmotelma, prototyyppi jne., josta halutaan tehdä varsinainen tuote. Palvelujen ollessa kyseessä organisaatiolla on yleensä jonkinlainen kenties epämääräinen palvelu olemassa, jota on sovellettukin, mutta joka halutaan muuttaa hallituksi tuotteeksi.
Palvelun ideana on se, että joku tekee jollekin toiselle jotain, mitä se toinen on pyytänyt (tilannut). Ennen tuotteistusta tätä on voitu tehdä kertaluonteisesti, kenties osana jotakin kokonaisuutta, tai aina räätälöiden. Tekijänä voi olla yksi henkilö. Voi myös olla tilanne, jossa on kyse sisäisestä palvelusta, jonka suhteen alkaa tuntua, että tätähän voisi tarjota muillekin...
Tuotteistamaton palvelu voi antaa asiakkaalle hyvän arvon, mutta markkinoinnin puutteessa sitä ei osata tilata, ja tuottajalle epämääräinen palvelu on paitsi resursseja vaativaa, myös riskialtista: jos lihakeiton reseptiä ja keittämistapaa ei ole vakioitu, kelvottoman tuloksen riski on liian suuri!
Tuotteistuksella pyritään:
- Määrittelemään, mitä palvelu kattaa: Deliverables, edut, kenelle, miten, koska, millä ehdoilla
- Määrittelemään palvelun asema tuottajan organisaatiossa: asema tuotteistossa, tuotteen tavoitteet
- Vakioimaan palvelu, määrittelemään sen markkinointi, toimitus / tuotanto- ja hallintaprosessit (ml. seurantajärjestelmät ja riskienhallinta)
- Luomaan rutiineja
- Luomaan toimiva toimitus / tuotantojärjestelmä: prosessit, johtaminen, henkilöt, ohjeet, käytettävät välineet ja menetelmät, käytettävät dokumentit; markkinointijärjestelmä ja aineellisten tarvikkeiden hallinta (esitteet, lomakkeet, mapit, oppaat...)
- Kehittämään tuote "markkinakelpoiseksi"
- Nostamaan palvelun professionaalisuuden tasoa
- Aloittamaan tavoitteellinen, säännönmukainen liiketoiminta
Tuotteistuksessa muutetaan teoiksi ja tuloksiksi se,
- millaisia me haluamme olla?
- millaisia meidän halutaan olevan?
- mitä me haluamme tehdä?
- mitä meidän halutaan tekevän?
- millaisina haluamme näkyä ulospäin?
Tuotteistus jaetaan joskus kahteen osaan: sisäiseen ja ulkoiseen. Sisäinen tuotteistus kehittää palvelun toimittamisen ja hallinnan prosesseja, ulkoinen tuotteistus parantaa tuotteen konkreettisuutta, näkyvyyttä, haluttavuutta asiakasrajapinnassa.
Sisäinen tuotteistus on juuri sitä, mitä useimmat asiantuntijaorganisaatiot mainostavat ja yrittävät myydä yrityksille. Suutarilla ja hänen lapsillaan on syytä olla kengät.
Tuotteistuksen tulos
Tällöin tapahtuu seuraavia muutoksia:
- Hallitun tuotteen tilanteessa sen tekijä vaihtuu yksilöstä organisaatioksi. Organisaatiossa ei voida kuvitella yksilöillä olevan omia tuotteitaan.
- Palvelu saa nimen
- Palvelu saa erilaisia kuvauksia asiakas- ja tuotantolähtöisesti
- Palvelun tuottamista aletaan toivoa ja mahdollisuuksia sen tuottamiseen aletaan aktiivisesti etsiä. Alkaa siis markkinointi.
- Palvelusta alkaa joku henkilö (tuotepäällikkö) huolehtia. Hänelle vapautetaan muusta työstä aikaa tähän (suhteessa tuotteen tavoitteisiin).
- Palvelu saa sisäistä näkyvyyttä tuottajayrityksessä: Sisäisen markkinoinnin ansiosta palvelutuote tulee kaikille tutuksi. Se ilmestyy tuoteluetteloihin, hinnastoihin ja WWW-sivuille.
- Henkilöt, joilla on tehtäviä toimituksessa / tuotannossa tai tuotehallinnassa, saavat asianmukaisen koulutuksen.
- Seurantajärjestelmät käynnistetään. Laatuorganisaatio käynnistää seurannan tietojärjestelmät (vie tuotteen tiedot järjestelmiin) ja laatii tuotteen hallinnasta vastaaville seurannan välineet.
- Johto aloittaa tuotteen seurannan.
|
Tuotteistuksen tulos I:
|
|
Tuotteistuksen tulos II: "Tuote on tuotteistettu, kun sen käyttöoikeus voidaan myydä edelleen - jos niin haluaisimme" - Jorma Sipilä (Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, 1996) |