Kotisivulle Sivukartta

mpv-logo.gif

 

Hyvää käytettävyyspäivää 2019

Hyvää Käytettävyyspäivää (World Usability Day) - joka onkin yllättäen vastuullisen suunnittelun teemapäivä! Ai jaa?

Käytettävyys tuli 90-luvulla sanavarastoomme ja tärkeäksi paradigmaksi. Sitä ennen puhuttiin ergonomiasta, joka tavoitteli tekniikan suunnittelua sopivaksi ihmiskeholle, aisteille, aivoille. Ergonomiatoiminta tarkasteli työtä ja toimintaa staattisena ja tavoitteli hyvää sijoittelua, mitoitusta, kongnitiivisesti helppoa ja virheitä minimoivaa informaatiotekniikkaa yms., käsikirjoista oppia etsien. Lähtökohtainen staattisuus oli sen paradigman puute (unohdetaan nyt hetkeksi makroergonomia).

Käytettävyysajattelun tärkein pointti oli tarkastella toimintaaa kontekstissa - mitä tapahtuu oikeasti ihmisen ja tekniikan välillä? Sekään ei tietenkään riittänyt, sillä "usabilistit" katselivat edelleen usein systeemejä kuin ihminen olisi kone, unohtaen kokonaisvaltaisen kokemuksen ja ihmisen sosiaalisena olentona - siksipä käyttäjäkokemus olikin uusi tarpeellinen ajattelumalli ajattelumallien pinon päällimmäiseksi.

Koko tämä kulku peilaa yhteiskunnallista muutosta ja ajatuksia työstä. Niinpä ihmisläheisen jatkumon luontevaa jatkoa onkin tarkastella tekniikan käytettävyyttä yhteiskuntien ja ihmiskunnan kannalta.

Moni on huomannut, että Käytettävyyspäivän teemat ovat olleet globaalin vastuun teemoja eivätkä käsitelleet Windowsin ikonisuunnittelua. Sille on siis syynsä. Ihmiskeskeisen suunnittelun "paradigmapinoa" pitää käsitellä kokonaisuutena ja suunnittelussa ottaa jokainen siivu asianmukaisesti huomioon. Siksi tämän vuoden teema "Designing for the Future We Want" on hieno. Kokemuksellisuuden ja saavutettavuudenkin suunnittelulla ei luoda vain yhtä tuotetta tai järjestelmää, vaan yhteistä tulevaisuuden maailmaamme: sen turvallisuutta, eettisyyttä, saavutettavuutta kaikille, hyviä kokemuksia ja hyvää elämää.

globeplayer.jpg

No niin, se Ihmiskeskeisen suunnittelun "paradigmapino", menee siis suunnilleen seuraavan listan mukaisesti. Ylimmät ensin ja alimmat lopussa.

  • Hyvän tulevaisuuden luominen
  • Yhteisön kokemus
  • Käyttäjäkokemus, työntekijäkokemus, kansalaiskokemus, asiakaskokemus
  • Ergonomia ja käytettävyys
  • Turvallisuus, haitattomuus
  • Saavutettavuus, demokraattisuus
  • Etiikka, humanismi

Mitä tämä kaikki merkitsee? Mm. sitä, että suunnittelun vaatimustaso kasvaa jatkuvasti ja siksi siihen pitää suhtautua vakavasti ja varoa suunnittelun trivialisointia, mitä tapahtuu helposti mm. erilaisissa yhteiskehittämiskäytännöissä, joissa "jokainen on muotoilija" ja prosessi tuottaa helposti heikon kompromissin.