Matti Vuori
Henkilökohtaisesta laatujärjestelmästä
Itsensä johtaminen ja henkilökohtainen Kanban yms. ovat hienoja tapoja yhdistää muotiasioita tavalla, jossa on läsnä ammattimaisuus ja henkilökohtaisuus. Mutta entäpä henkilökohtainen laadunhallintajärjestelmä ISO 9001:n hengessä? Nyt pitää muistaa tavaramerkkikysymyksetkin, joten se ei olisi Personal 9001. Niinpä käytetään yleistermiä "henkilökohtainen laatujärjestelmä". Mietitäänpä sellaista.
Konsepti
Organisaatiotasolla on tärkeää, että on olemassa laaja kokonaissysteemi, jossa on monenlaisia aktiviteetteja, vastuita, tehtäviä, periaatteita jne... Yksilötasolla pitää järjestelmän olla yksinkertaisempi. Realistisesti voi olla vain toimintaa ohjaavia periaatteita, joita sitten yritetään soveltaa työn arjessa, olemassa olevilla reunaehdoilla ja mahdollisuuksilla.
Oletettavasti tällaisen "järjestelmän" kontekstiksi sopii organisaatio, jossa on ISO 9001:2015 -yhteensopiva laadunhallintajärjestelmä. Joka tapauksessa konteksti on "tolkullinen" työjärjestelmä.
Etuja
Henkikökohtainen laatujärjestelmä olisi monelle alalle hyödyllinen asia, sillä jos koko työyhteisö noudattaa 9001:n periaatteita, eikö jokaisen yksilönkin pitäisi? Vain ajattelumallien yhdenmukaistamisella saadaan laatuajattelu elämään.
Sisältöjä
Henkilökohtaisen laatujärjestelmän keskeiset periaatteet olisivat siis ISO 9000-sarjan periaatteita, jotka vain muunnetaan henkilötasolle sopiviksi. (Periaatteet kuvataan ISO 9004:ssä ja 9001 vain viittaa niihin.)
Periaatteet
Johtajuus: Ei olla ajopuita, näytetään esimerkkiä toisille (johtajuus on jokaisen asia), muistetaan oma ammattilaisuus ja etiikka, vastuullisuus yms.
Laatupolitiikka: Tehdään edes itselle selväksi, että ollaanko tekemässä kuraa vai priimaa. Ja sitten tehdään sitä.
Asiakaslähtöisyys: Organisaation asiakas on jokaisen työntekijän asiakas. Siksi jokainen lähtökohtaisesti ajattelee asiakkaan hyvää. Ja selvittää tarvittaessa, millaista se on.
Prosessimainen työskentelytapa: Ihan sama idea kaikilla toiminnan tasoilla. Rajapintoja työhön - tarpeita, syötteitä ja tuloksia. Sopivaa eristystä, jolla tekeminen saadaan hallituksia.
Hyvät suhteet sidosryhmiin: Ollaan hyviä tiimipelaajia. Ei sisäisiä vihollisia. Asiakkaaseen win-win suhde, muttei välttämättä ystävyyssuhde, koska sillä on sivuvaikutuksia..
Tarkastukset ja katselmoinnit: Tarkastetaan itse oman työn laatu eikä jätetä sitä seuraavalle prosessille, jonkun tarkastukseen / testaukseen tai asiakkaalle.
Johdon katselmus: Henkilötasolla tätä vastaa oman tekemisen reflektointi. Mitä teen hyvin? Mitä pitäisi kehittää, mitä muistaa?.
Dokumentointi: Ei himmata tietoa ja luoda piilotietoa, vaan jaetaan sitä aktiivisesti, myös ihan "paperilla".
Tietämys: Ollaan tietoisia toimintaympäristön piirteistä, muuttuvasta kokonaislaadun olemuksesta, vastuullisuudesta.
Jatkuva parantaminen: Parannetaan omia valmiuksia koko ajan, muuten jää jälkeen.
Lopuksi
Yllä oleva on vasta luonnostelua, mutta vakavaa sellaista. Toivottavasti se herättää ajatuksia.