Matti Vuori
Kestävän kehityksen asiantuntijan ajattelun piirteistä
Maailmassamme tarvitaan kestävän kehityksen asiantuntijoita. Vähemmän on puhuttu siitä, millainen sellainen olisi. Fragmentuneelle maailmallemme on tyypillistä, että asioita katsellaan substanssiosaamisen kautta ja identifioidutaan johonkin teemaan. Joku on päästöjen expertti, joku kiertotalouden, joku ekologisen tuotekehityksen, joku vihreän tietotekniikan, joku sosiaalisen vastuullisuuden, joku yhteiskunnan infrastruktuurin turvallisuuden jne... Joskus asioita niputetaan yrityksen työnjaon perusteella: laatu, työturvallisuus ja ympäristö sopivat hyvin samaan laariin, mikä on kiva, sillä synergiset osaamiskokonaisuudet tukevat toisiaan - ja syntyy kylliksi töitä päätoimisille ihmisille.
Mutta tarvitaan myös sellaista asian miettimistä, joka valaisee asiaan liittyviä ajattelumalleja, strategioita ja periaatteita, eli kaikkea sita, jolle toimintajärjestelmän kattavat teot ovat vain karkea peili. Ja asiantuntijuuteen liittyy dynaamisessa maailmassa ennenkaikkea asioiden kehittämisen kyky. Hallinnolliset rutiinit ovat ihan toinen asia. Kun keksitään yleisiä ajattelun strategioita, niitä voi soveltaa kaikessa - olipa kyse vihreästä ICT:stä tai joukkoliikenteestä tai vielä tunnistamattomista kestävän kehityksen teemoista.
No niin, laitetaanpa tältä pohjalta esille nippu kestävän kehityksen asiantuntijuuden ajattelun hyödyllisiä piirteitä:
Kestävän kehityksen kokonaisuuden ymmärtäminen
Asiantuntijalla on kiva olla sisäinen malli, jossa ymmärretään eheän kestävän kehityksen kattavan monia osa-alueita - ympäristö, talous, yhteiskunta, kulttuuri jne... Ympäristö tietysti ratkaisee maapallon tulevaisuuden, mutta ilman muita osa-alueita ei elämässä ole kauheasti mieltä. Ja ne osa-alueet linkittyvät toisiinsa. Ilman kulttuuria ei ole arvoja ja ideaaleja, jotka muokkaavat yhteiskunnan toimintaa ja luovat taloudelle toimintaympäristön. Yhdessä talouden kanssa arvot tuottavat niitä tekoja, jotka joko tuhoavat ympäristöä tai ylläpitävät sitä. Usein tämä vuorovaikutusketju esitetään toisinpäin!
Katse tulevaisuudessa
Kestävän kehityksen ydintä on tietysti pitkäjänteinen ajattelu ja ajatus, että tulevaisuus voi olla toisenlainen. Nykytilanne on vain yksi mahdollisuus monista! Kaikkea voidaan kyseenalaistaa, uudistaa, innovoida ihan uusiksi. Toki se ei ole helppoa - ihmiset eivät ole vapaita edes sosiaalisista sopimuksistaan siitä, miten asioiden "kuuluu olla".
Eheä ammattilaisen etiikka
Mihin tahansa ammattilaisuuteen liittyy etiikka, joka ohjaa tekoja ihmisille, yhteisölle, organisaatiolle, asiakkaille jne... positiiviseen suuntaan ja ehkäisee väärinkäytöksiä. Kun kestävässä kehityksessä on vahvasti etiikka läsnä luonnostaan, etiikalta odotetaan vielä enemmä. Kestävän kehityksen asiantuntija ei harrasta viherpesua ja miettii tekoälyn vaikutukset laajemmin kuin vain firman ATK-ohjelman automaation kannalta. Eheä etiikka on henkilökohtaisellakin tasolla vahvaa. Niinpä se ei ole uskottavaa, jos työn ulkopuolella tekemiset ovat vastuuttomia (mukaan lukien vastuuttomien somealustojen käyttö - jopa etiikan harrastajien yhteisötoimintaan!).
Kokonaisuuksien ymmärtäminen ja systeemiajattelu
Kohteen ymmärtämiseen liittyy käsitys sen osasta jossain isommassa kokonaisuudessa. Näin päästään kenties kehittämään sitä kokonaisuutta tai ainakin otetaan se huomioon. Joskus niitä kokonaisuuksia on kahdenlaisia. On asioiden käyttäjille ja asiakkaille, ylipäätään ihmisille, heidän tekemistensä kokonaisuus ja toisaalta kohteen tekninen systeemi, jossa tapahtuu "pinnan alla" omia lainalaisuuksiaan. Kumpaankin voi vaikuttaa. Esimerkiksi sote-maailman tietojärjestelmien pihvi ei ole tietojärjestelmä tai edes hoitologistiikka ja sen "liinaus", vaan kansalaisen saama palvelu osana hänen elämäänsä.
Etsitään syitä ja korjataan niitä eikä oireita
Kokonaisuuksien jäsentäminen auttaa löytämään oikeita parannuskohteita. Esimerkiksi ICT-systeemien sähkönkulutuksen parantamisen maailmassa saatetaan puhua ohjelmointitekniikoiden kehittämisesä, mutta paljon enemmän löytyy parannusta, kun mietitään mihin sitä prosessointitehoa tarvitaan? Eli luodaan katse esim. liiketoiminnan datastrategiaan ja systeemien arkkitehtuureihin.
Think global - act local
Tämä on vanha ohjenuora vastuullisuuden maailmassa. MaapalIon kehitys ja megatrendit ja isot ideat antavat ajattelulle pohjan ja ohjenuoran paikalliselle soveltamiselle, jossa idealismi tietysti joutuu myös kohtaamaan monenlaisia haasteita.
Työn alla olevan kohteen ymmärtäminen
Tarvitaan kohteen - olipa se organisaatio, jokin palveluprosessi tai tuote - ja kestävän kehityksen suhteen miettimistä. Hyvät ratkaisut ovat harvoin triviaaleja. Auttaa, kun kohde ymmärretään hyvin, että osataan tunnistaa sen kehitykselle haasteelliset piirteet ja toisaalta vastaaviin kohteisiin liittyvät yleiset parannusmahdollisuudet. Siitä löytyy ydin parannusten suunnitteluun.
Analyyttisyys
Analysointiin liittyy paljon muutakin kuin datan keruu, esim: 1) kohteen konseptin ymmärtäminen, 2) sen toiminnallisen, kulttuurisen ja symbolisen (ml. rituaalisen) roolin ymmärtäminen, 3) kohteen systeemisen roolin tunnistaminen, 4) havaintojen tekeminen (odotusvapaa näkeminen), 5) toiminnan logiikan - tai irrationaalisuuden - mallintaminen, 6) puutteiden ja mahdollisuuksien havaitseminen, 7) johtopäätökset ja 8) niiden esittäminen, "ulkoistaminen". Tärkeintä on kuitenkin se mindset, jolla asiaa ihmetellään, eli ymmärtämispyrkimys ja pyrkimys tunnistaa syvällisesti relevantteja asioita, mm. kaikkea esim. kulttuurista, joka ei näy silmälle.
Vaikuttamispyrkimys
Ideana on syytä olla yritys vaikuttaa toisiin asioiden parantamiseksi. Siihen liittyy toimintaa: Asioiden argumentointi, muutostarpeen viestiminen tiedon ja tunteen tasoilla, muutosmahdollisuuden osoittaminen ja hyödyn perustelu. Tämä on "myyntiä". Arjen paineissa tarvitaan soihdunkantajan mentaliteettia - uuden asian esilläpitämistä, puolestapuhumista ja muuta asian edustamista. Tähän liittyy kulttuurinen kielitaito ja tulkkaustaito. Kehittämisessä kohtaavat kestävän kehityksen kieli ja toiminnan ja "bisneksen" kieli. Niiden välillä tarvitaan kielenkääntöä.
Faktapohjaisuus ja informaatiokriittisyys
Kestävän kehityksen teemoihin liittyy paljon misinformaatiota, disinformaatiota, liioittelevaa hypeä ja muuta. Käsitys asioista voi muuttua koko ajan - kuten nyt vaikka ajatukset sähköautojen kaikkivoipaisuudesta maailman pelastajana. Siksipä asiantuntijan täytyy suhtautua informaatioon kriittisesti, selvittää taustat ja tulkita itse asioita systeemisesti, ja vaihtaa näkemyksiään tarpeen mukaan.
No niin, siinäpä oli kai tärkeimpiä - mutta jotain on varmasti jäänyt poiskin. Listassa mainittiin informaatiokriittisyys, joten tällaisia listojankin pitää miettiä kriittisesti.
Lista esittelee vain ajattelun piirteitä ja strategioita, eikä reseptejä. Siksi se ei ole niin raskas kuin miltä se näyttää. Vai onko se juuri siksi raskaampi kuin miltä näyttää? Hmmm... tätä pitää miettiä. Joka tapauksessa fiksusti organisoidussa työssä ei kerrallaan tarvitse soveltaa ihan kaikkia ajattelunkaan strategioita, vaan pärjätään vähän vähemmällä vaivalla (tosin sisäistetyt ajattelumallit eivät sinänsä kuormita yhtään).