MPV-sivusto Sivukartta
Toiminnan kehittäminen

mpv-logo.gif Matti Vuori

 

Johtamisen menestystekijöitä laadun näkökulmasta

ulkonako.jpgHyvästä johtamisesta on paljon julkaisuja, mutta se keskustelu ja laatukeskustelu eivät ole vielä löytäneet kunnolla toisiaan - vaikka nykyinen laatuajattelu korostaakin juuri johtamisen laatua. Tämä teksti tekee synteesiä näiden ajattelumaailmojen välille tiiviissä, muistilistanomaisessa muodossa. Tekstiä voidaan käyttää johtamisen kehittämisen välineenä ja koulutuksessa. Lista on yleinen ja sopii kaikenlaiseen johtamiseen, mutta sen viitekehyksenä ovat erityisesti asiantuntijaorganisaatiot - eli nykyisin useimmat organisaatiot!

Johtamisen merkitys

  • Johtamisen laatu on laadun ydinasia. Johtaminen tuottaa organisaation ajattelu- ja toimintamallit ja antaa resurssit laadun tuottamiseen.
  • Organisaatio on johtajansa kuva. Johtajan oma laatuajattelu on siksi avainasia, koska se heijastuu heti koko muuhun organisaatioon.
  • Johtaminen siirtää strategian alas organisaatiossa ja toisaalta luo stategiaa bottom-up-suunnassa. Epämekanistinen laatuajattelu pohjautuu aina strategiaan.
  • Esimerkkijohtaminen on tehokkainta. Koska kehittäminen ja oppiminen koetaan organisaation ydinprosesseiksi, on johtajan oma oppiminen keskeistä. Mutta johtajan rooliin kuuluu myös siirtää omia oppejaan alaisille - muuten kouluttautuminen on demoralisoivaa: ”kursseilla se vain juoksee”.

Vastuu alaisista ja alaisille

  • Nykyaikainen johtaja on alaistensa valmentaja, varsinkin muutostilanteissa. Silloin joko pysytään asioiden mukana tai jäädään kelkasta - ja laadusta.
  • Kun asiakaskontaktit siirtyvät linjaorganisaatiossa alaisille, alaiset ovat johtajien tärkeä asiakaskunta.
  • Silti johtajilla voi olla tärkeimmät asiakaskontaktit, joiden anti - tai koko kontaktit - on siirrettävä alaisille.
  • Johtajan tehtävä on valtuuttaa alaisiaan ja ottaa niitä mukaan prosesseihin. Tämä mahdollistaa vastuuntunnon ja siten henkilökohtaisen laaduntuottamisen. Mutta edellyttää myös valmiuksien luomista.
  • Huono johtaja omii alaistensa osaamisen työryhmissä ja sisäisissä prosesseissa, mikä pilaa motivaation ja heikentää ko. prosessien laatua. Hyvä johtaja tekee tällaisissa asioissa itsestään tarpeettoman ja käyttää välittäjärooliaan luodakseen suoria kontakteja alaistensa ja muiden tahojen välissä.
  • Johto vastaa aina viimekädessä alaistensa laadusta. Juuri siksi johdon on luotaava alaisille edellytykset tuottaa laatua. Tämä tapahtuu kehittämällä osaamista, rakentamalla alaisille oikeita rooleja, kehittämällä heidän kyvykkyyksiään ja niitä prosesseja ja työympäristöä, jossa alaiset toimivat.
  • Pitkän tähtäimen tarpeisiin perustuva rekrytointi vähentää päivänperhojen riskiä ja luo pohjan inhimilliselle osaamiselle, jolle organisaatio voi rakentua.
  • Erilaisuuden ja monikulttuurisuuden hyväksyminen ja jopa tukeminen on nykyisin ajankohtaisempi arvo kuin koskaan. Luovuus ja valmius toimia ihmisten kanssa kumpuavat näistä.
  • Kyvykkyyksien johtaminen on lähdettävä organisaatiotasosta eikä yksilöiden arvioinnista. Hyvä kyvykkyyksien hallinta auttaa yksilöitä näkemään, missä he voisivat täyttää olemassa olevia tai strategisesti lähitulevaisuudessa syntyviä osaamistarpeita.

Laadun ydinasioita

  • Prosessien tunnistaminen. Toimintaa kehitetään parhaiten prosessinäkökulmasta, koska se sitoo osaamisen, toiminnanohjauksen ja ennen kaikkea asiakasnäkökulman.
  • Keskustelevuus ja ihmisten johtaminen on laadulle kriittistä, koska yksikin johtajan sooloilu tappaa alaisten motivaation - alaisten muisti on pitkä.
  • Hyvä johtaja rakentaa päätöksentekoon konsensusta, vaikka tukeekin päätöksenteon lähtökohtina moninäkökulmaisuutta ja erilaisia ajattelutapoja.
  • Palautteen antaminen alaisille. Kehityskeskustelut eivät riitä, vaan rakentavaa palautetta on annettava aina. Parhaat alaiset ovat kriittisiä itselleen ja kestävät rakentavaa ei-positiivistakin kritiikkiä. Mutta ennakoiva kannustaminen on aina kaikkein parasta!
  • Selkeä strategia luo organisaatioon merkityksiä. Laatu voi syntyä vain merkityksiä rakentamalla ja rakentamalla prosesseja niiden varaan: Siis muurarin työn on koettava olevan tuomiokirkon rakentamista, eikä tiilien latomista! Johtajan on rakennettava se ajatusten kirkko, jos sitä ei muuten ole konkreettisesti nähtävissä.
  • Johtajalle on vastuu organisaationsa laadun mittaamisesta.
  • Ongelmien ja ristiriitojen ratkaisu. Laatuongelmat ovat aina monisyisiä ja näkyvien ristiriitojen taustalla on aina nippu vaikeampia kysymyksiä. Ongelmat on purettava ennen kuin niistä syntyy kriisejä
  • Johtajan on varmistettava sekä alaisten että oma jaksaminen.

Laadun sudenkuoppia

  • ”Kyyläämismäinen” valvonta tappaa laadun, mutta mielenkiintoa osoittava, avustava valvonta on laadun ja motivaation ydinasioita.
  • Kuppikuntaisuus ja oman organisaation eristäytyminen on uhka - johtajan on välitettävä merkityksiä ja ajatuksia organisaatiossa sisään ja ulos, ylös ja alas; horisontaalisesti muiden yksiköiden (osastot, ryhmät jne...).