MPV-sivusto Sivukartta
Toiminnan kehittäminen

Matti Vuori

Jazz-yhtyeen kaltainen organisaatio

Nokia-yhtiön edustajat esittävät usein että Nokialla toimitaan ja että hyvä organisaatio toimii kuin jazz-yhtye. Tätä perustavaa laatua olevaa väittämää ei ole kuitenkaan juurikaan pureksittu - kuten yleensä tuotekehitys- ja teknologiayhteisössä, asiat otetaan mantroina, analysoimatta ja kyseenalaistamatta. Näin on varmasti ko. yhtiössä tehty sisäisesti, mutta tässä on oma nopea pureksintani (illalta 25.1.2002) tukemaan julkista keskustelua. Analyysin lähtökohdaksi on otettu hypoteesi jazz-yhtyemäisyydestä kirjaimellisesti, eli todennäköisesti laajempana kuin mitä kaikkia elementtejä metaforaan on alunperin liitetty. Asiaa on käsitelty SWOT-analyysin jäsennyksen mukaisesti. Väärinkäsitysten varalta korostan vielä, että analyysi ei liity ko. yhtiöön, vaan tarkastelee em. metaforaa.

Organisaation peruskonsepti

Metaforia käytettäessä on yhtä kiinnostava kysymys kuin "millainen organisaation pitää olla, "kysymys miten sellainen organisaatio saadaan aikaan? Metaforat ovat myös vaarallisia, sillä ne voidaan ymmärtää erilaisilla tavoilla. Jazz-yhtyeeseenkin liittyy monenlaisia käsityksiä. Jonkun mieleen tulee 1970-lukulainen free-jazz -yhtye. Toinen taas ajattelee standardeja soittavaa väsynyttä ja ikääntynyttä perustrioa. Kolmas taas kuvittelee mielessään trumpetistimestarin ympärille kerätyn nuorten palkkamuusikoiden yhtyeen.

Olipa yhtyeen konsepti mikä tahansa, sille ovat kuitenkin yhteisiä seuraavat piirteet:

• Yhteinen tavoite: musiikin esittäminen, konsertin tekeminen tietyllä tyylillä
• Yhteinen visio ja organisaatiokäsitys
• Yhteinen tekemisen kohde: kappaleet
• Stabiili perusrakenne: bändi, musiikin perusteet (osaamisteknologia), soitinteknologia
• Jäsenten selvät osaamispohjaiset roolit (soittimet) ja tästä lähtevät osaamisvaatimukset

Nämä ovat kaikki "selvää kauraa". Tällainen perusasetelma on terve ja sopiva kaikille organisaatioille. Tavoite, visio ja selkeät roolit.

Suhde yhteisöön

Jazz-yhtyeen suhde muihin toimijoihin on mutkaton:

• Uudet musiikkityylit "varastetaan" kyselemättä ja sovelletaan uusissa omissa kappaleissa. "Not invented here" -ongelmia ei ole! Ymmärretään myös täysin, että omat musiikilliset innovaatiot ovat lähes "open source" -periaatteella kaikkien hyödynnettävissä
• Yhtye on julkisuushakuinen. Konsertit ja äänitteet ovat keskeinen tavoite. Musiikkia ei tehdä eikä soiteta omaksi iloksi.

Luominen

"We work off each other" - Frank Nuovo

"We have a common piece of music to play - yes. We have a conductor - yes. But we improvise." - Yrjö Neuvo

Luovuus on taas toinen asia. Yleensä vain free-jazz -yhtyeet luovat uutta musiikkia improvisoimalla. Tällöin on kyseessä yhteinen luovuussessio, jossa ideat vaihdetaan täysin avoimesti. Tulos on yhteinen. Mutta free jazzkaan ei yleensä murra konseptinsa rajoja: yhtyeen konsepti ja lähtökohdat improvisointiin ovat aina samat.

Normaalissa tilanteessa lähtökohtana ovat valmiiksi sävelletyt kappaleet. Niiden päälle voidaan improvisoida lähinnä sooloissa.

Tällainen luominen kertoo lähinnä "sujuvasta organisaatiosta", olipa kyseessä miten byrokraattinen organisaatio tahansa. Nykyaikaiselle organisaatiolle useimmissa hyvissä jazz-yhtyeissä on kuitenkin tiettyjä piirteitä:

• Kaikilla jäsenillä on oma vahva solistinen ääni ja kyky
• Kaikki saavat soolotilaa sopivassa suhteessa (rumpusoolot kenties hieman vähemmän kuin saksofoni, mutta kaikki hyväksyvät tämän asetelman)
• Soolot ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaistyötä. Muu työ on suhteellisen arkista ja kurinalaista ryhmätyötä

Johtaminen

Jazz-yhtye ei yleensä ole demokraattisesti johdettu tiimi. Tiimi on koottu musiikillisen johtajan (= paras osaaja, teknologiajohtaja) ympärille, joka on samalla henkinen johtaja. Yhtyeen vetäjä vastaa muusikoiden valinnasta, musiikillisista linjauksista.

Kokoonpano

Jazz-yhtyeessä on vain tarpeelliset jäsenet. Kaikilla on selkeä rooli. Kaupallinen johto ei sekaannu osaamisorganisaatioon. Mukana ei ole turhia soittajia (kaikenlaiset pienen roolin symbaalin kilauttajat jne.).

Tämä takaa tehokkaan toiminnan, luovuuden, helpon päätöksenteon. Kaikilla on selkeä rooli tiimiprosessissa, mikä tuo varmuutta sekä itsevarmuutta.

Mutta kun tuotteet ulkoistetaan, tulevat muut toimijat mukaan prosessiin:

• Levytettäessä (tuotteistus) prosessia ohjaa ulkoinen tuottaja, joka kuitenkin vastaa vain "paketoinnista", mutta ei puutu sävellyksiin

Organisaation kehittyminen

Jazz-yhtye on sidottu konseptiinsa:

• Vetäjä
• Musiikillinen tyyli
• Kokoonpano

Se ei yleensä kykene uudistumaan, ja elinkaari onkin siksi lyhyt. Esimerkiksi muusikoilla saattaakin olla sellainen osaaminen, joka ei mahdollistakaan uudistumista.

Uudistuminen tapahtuukin hajottamalla yhtye ja luomalla uusi yhtye. Vetäjällä on uusi visio uudesta musiikista, sen vaatimasta yhtyeestä ja yhtyeen toimintatavoista. Tältä pohjalta luodaan uusi yhtye.

Jatkuvaa parantamista tapahtuu toki, mutta se on luonteeltaan ryhmäprosessin kaltaista toiminnan hioutumista.

Vahvuuksia

Jazz-yhtye-konseptilla on monia vahvuuksia:

• Syvällinen ymmärrys omasta musiikista
• Luovuus
• Sisäinen vahvuus
• Tiimiprosessi
• Oikeat roolit, selvä johtajuus
• Oikea kokoonpano
• Tarkoituksenmukainen elinkaari
• Koeteltu organisaatiomalli
• Julkisuusorientoituneisuus ja jaettu sooloilu antavat motivaatiota takaamalla oman työn tulosten näkemisen ja näkymisen.

Heikkouksia

Jazz-yhtye-konseptilla on myös monia heikkouksia:

• Kyky kehittää uusia musiikkityylejä kiinni musiikillisesta johtajasta. Tiimi on paljolti sidottu konseptiinsa.
• Tarvitaan säveltäjä, musiikillinen luoja. Tavallisten ammattimuusikoiden tiimi ei tee mullistuksia. Toisaalta kaksi neroa mahtuvat harvoin samaan yhtyeeseen. Johtajuuden on oltava aina selvä: kyseessä on Miles Davisin yhtye, eikä yhtye, jossa Miles Davis soittaa trumpettia.
• Prosessi kehittyy vain hajottamalla ja uudelleenrakentamalla yhtye (vetäjä kokoaa uuden yhtyeen). Tämä on toisaalta samanlainen tilanne kuin projektitoiminnassa yleensä
• Osaamisen siirto muille yhtyeille. Yhtyeet ovat onneksi julkisuushakuisia, joten inventiot siirtyvät muillekin. Tämä tapahtuu kuitenkin vain tuotteiden kautta ja inventioita jäsentämättä. Tarvittaisiin jo luovuusvaiheen tiedonsiirtoprosesseja (tämä oli mm. Japanin autoteollisuuden keskeinen innovaatio aikoinaan)
• Liiallinen sitoutuminen omaan tuotteeseen. Toisaalta se on vahvuuskin! Tämän vastapainona on lyhyet elinkaaret, jolloin ei päästä laitostumaan liiaksi. Eli työ uuden konseptin parissa on nopeaa: konsepti-innovaatiosta nopeasti konseptin tuotteistamiseen - ja sitten uusi konsepti käsittelyyn.

Uhkia

Jazz-yhtye on omanluonteisuudestaan johtuen altis erilaisille riskeille.

Ulkoinen vaikuttaminen

• Pakotettu musiikkilaji ei sovi yhtyeelle, vaan tuhoaa sen
• Tuottaja vaikuttaa musiikin konseptiin, eikä vain sen tuotteistukseen
• Ulkoa määrätty vetäjä tai jäsenet tuhoavat yhtyeen

Tämähän on tuttua monenlaisista luovista ryhmistä, esimerkiksi tutkimuslaitosten tutkimusryhmät.

Johdon osaaminen

Organisaation johto ymmärtää harvoin jazzia - mieluummin iskelmää, rockia, tanssimusiikkia tai klassista. Tästä koituu monenlaisia ongelmia:

• Mikä tahansa yhtye voidaan sekoittaa jazz-yhtyeeseen (kunhan se ei ole selvästi sinfoniaorkesteri). Tuetaan kaikenlaisia "luovia" epämääräisiä organisoitumismuotoja
• Johdolla ei kenties ole lainkaan musiikkikorvaa. Ei eroteta hyvää tai huonoa musiikkia, eli bisnestä eli osaamista. Ei eroteta hyvää tai huonoa jazz-yhtyettä, eli hyvää tai huonoa organisaatiota

Johdon koulutus onkin - kuten aina - avainasemassa.

Teknologiavetoisuus

Uusien soitinten tullessa markkinoille voidaan musiikkia alkaa tekemään teknologian ehdoilla, eikä musiikillisista lähtökohdista (vrt. yritysten tietojärjestelmät). Tuloksena on lyhytkestoinen musiikkikausi, josta palataan perusasioihin - tai toisaalta teknologiavetoinen mullistus, joka muuttaa toiminnan perusrakenteita.

Yksi teknologiavetoisuuden muotoja on etsiä innovaatioita uusista jakelu- ja pakkausformaateista. Medioiden suhteen on aina oltava varovainen, sillä väärään kelkkaan lähteminen on suuri riski.

Musiikin ymmärtäminen

Johtuen toimintamallistaan, jazz-yhtye tuottaa eleganttia musiikkia, jossa ei ole mitään liikaa, eikä mitään liian vähän. Perinteinen tapa tuhota tällaista musiikkia on "lisätä siihen jousisoittimia". Tuotteissakin niiden sisäinen ja ulkoinen eleganssi ja ymmärrettävyys lähtee juuri oikeasta sisällöstä, "täydellisestä riittävyydestä".

Toisaalta voidaan tuotteistaa vain improvisaatiot, "parhaat palat". Ne eivät kuitenkaan maistu hyvältä kuin kappaleiden osina: kuka kestää kuunnella äänilevyn, jolla on vain improvisaatioita. Tuotteidenkin peruskauppatavara on arkista. Jokaisen tuotteen arkinen käytettävyys (jopa hissimusiikki-luonne) on keskeisintä. Soolot tuovat vain tarvittavan erottuvuuden. Peruskonseptin on oltava tunnistettava, kulttuurisia arvoja tukeva ja niihin tukeutuva, hyväksytty ja turvallinen.

Bändin roolin kasvattaminen

Bändi koostuu kuitenkin vain muusikoista. Tuottajan vastuun tai keikkamyynnin on syytä olla niiden asioiden ammattilaisten harteilla. Samoin bändi tarvitsee aina mm. roudareita, linja-autonkuljettajan jne...

Yksisilmäisyys, yksikonseptisuus

• Jämähdetään jazz-bändi -konseptiin silloin, kun tarvittaisiin toisenlainen organisaatio. Tarvittavat toimintamallit ja rakenteet riippuvat tilanteesta
• Tyylilajit sekoittuvat. Tuotetaan free-jazzia silloin, kun on tilattu standardin uudelleenlämmitys tai balladi
• Yhtye jumittuu stereotyyppiseen kokoonpanoon (basso, rummut, piano, kenties saksofoni), vaikka tarvittaisiin muita malleja: basso, rummut, kitara; syntetisaattori, laulaja, tanssijat; etnisiä soittimia; soololaulua; singer-songwriter

Kehittämisen unohtaminen

Jazz-yhtyeeseen liittyy assosiaatioita vapaudesta ja itseorganisoitumisesta. Niiden kaltaisten organisaatioiden kehittämistä ei myöskään juurikaan käsitellä organisaatiotutkimuksessa. Saatetaan ajatella, että kun muutama muusikko laitetaan yhteen, siitä syntyy oiva tiimi. Näinhän se ei toki toimi. Organisaation rakentaminen on yhtä vaativa askare kuin muissakin tapauksissa. Ja olemassaolevien organisaatioiden tapauksessa tarvitaan pitkäjänteistä yrityskulttuurin kehittämistä, jotta yksittäinenkin ryhmä voisi toimia halutulla tavalla. Se kaikki vaatii vuosien pitkäjänteistä työskentelyä.

Mahdollisuuksia

Fraktaaliorganisaatio

Fraktaaliorganisaatio tarkoittaa organisaatiota, jossa rakenteet ja prosessit toistuvat eri tasoilla samanlaisina. Zoomaa mille tahansa tasolle, niin näkymä on samankaltainen.

Toisin kuin jazz-yhtye, ison yrityksen koko organisaatio voi toteuttaa jazz-yhtyeen "hyveitä" yksikön sisäisessä toiminnassa tai jopa tulosyksiköiden välisissä prosesseissa, eikä vain esimerkiksi tiimitasolla. Tämä edellyttää kuitenkin mm.

• Suurta kokoa
• Erittäin pätevää johtoa
• Vahvoja perusprosesseja ja infrastruktuuria, jotka mahdollistavat bändin uudistumisen (hajottamiset ja perustamiset) muutosten hallinnan

Yhteenveto

Organisaatioiden ymmärtäminen edellyttää selkeitä tapoja kuvata niitä. Jazz-yhtye -metafora on hyvä, sillä:

• Se on yksinkertainen
• Se tukeutuu yleisiin stereotypioihin
• Ei tarvita organisaatiotieteen fakki-ilmaisuja
• Termiin liittyy taidetta, luovuutta, tarinoita

Metaforan avulla sanotaan yhdellä sanalla se, mitä muuten voitaisiin luetella listalla kuivia pallukoita, esimerkiksi:

• Organisatorinen ja yksilöllinen päätösvalta omien toimintamallien suhteen
• Aloitteellisuuden tukeminen
• Luovuuden merkitys tulostekijänä suuri
• Yhteistyön korostaminen
• "Pallon heittäminen" toisille organisaatioille ja ryhmille, toisten tulosten hyödyntäminen, omien tulosten jakaminen

Monet konsultit suhteuttavat organisaation urheilujoukkueeseen, esimerkiksi jääkiekkojoukkueeseen. Erona näihin on jazz-yhtyeessä nähtävissä esimerkiksi:

• Älykkyyden korostaminen agressiivisuuden ja väkivallan sijaan
• Jazz-yhtye luo aina jotain uutta, mutta kiekkojoukkueessa prosessi on tulos (pelin jälkeen muu maailma on aivan sama kuin aikaisemmin). Kiekkojoukkue sopisi vanhanaikaisen myyntiorganisaation metaforaksi, mutta mistäpä sellaisia löytää enää 2000-luvulla
• Toisaalta, nokialaiset korostavat prosessia tulosorientoituneisuuden sijaan

Tämä vertailu paljastaa itse asiassa sen, että metaforissa ei ole kyse vain vertauskuvista tai toimialojen välisestä synergiasta, vaan selkeistä valinnoista ja arvoista: vaikka erilaisiin organisaatioparadigmoihin liitetäänkin yleensä kaikki "hyveet", arvoiltaan ja asenteitltaan erityyppisiä organisaatioita on olemassa. Ja tämä ero näkyy myös niiden operatiivisessa kyvykkyydessä.

------

Ne periaatteet, joita jazz-yhtye-metaforaan yleensä liitetään, kuten improvisointi, olisivat riittäviä perusteluja metaforan käytölle. Kevyt analyysi kuitenkin osoittaa, että jazz-yhtyemäisyydessä on monenlaisia kenties aikaisemmin tunnistettuja menestystekijöitä, joita kannattaisi miettiä ja kehitellä eteenpäin formuloiduiksi periaatteiksi. Toisaalta, jazz-yhtyemäisyydessä on omia ongelmiakin, ja se ei sellaisenaan riitä organisaation toiminnan lähtökohdaksi ja kuvaamiseen - "tavanomaiset" organisaatio-opit ovat edelleen tarpeen ja voimissaan.

Termin ymmärtäminen ja pureskelu on kuitenkin tarpeen, sillä vaarana on aina, että metaforaa aletaan tuotteistaa ja soveltaa ymmärtämättä, mistä kaikissa siihen liittyvissä asioissa on kysymys, mitä ongelmia ja riskejä niihin voi liittyä.

Jatkoajattelulle olisi tämän paperin täydennykseksi vielä aihetta mm. jazz-yhtyeen ja oppivan organisaation suhteista, johtajuudesta ja tiiminrakentamisesta.